Kymenlaakson steinerkoululaisia osallistui valtakunnalliseen Nuorten parlamenttiin eduskuntatalolla. Päivään valmistauduttiin meidän yläluokkalaisten voimin. Yhdessä pohdimme muun muassa, millainen on hyvä peruskoulu ja mitkä asiat vaikuttavat koululaisten hyvinvointiin ja oppimiseen.
9. luokkalainen Oskari muistutti, että oppimiseen vaikuttaa esimerkiksi se, että pääkoppa on kunnossa. Kuntoon vaikuttaa tietysti se, että elämässä kaikki on hyvin. Hän myös muistutti, että oppilaan hyvinvointia koulussa edistää sosiaalinen kanssakäyminen. ”Hyvä ilmapiiri koulussa on oleellinen ja koostuu auttavaisista ihmisistä ja rauhasta”, hän lisäsi. 9. luokkalainen Kaapo puolestaan muistutti, että oppimiseen vaikuttaa nukkuminen ja syöminen. (Niukilla yöunilla ja välipaloilla ei välttämättä jaksa keskittyä). ”Digilaitteet tuskin auttavat oppimista”, Kaapo jatkoi.
7. luokkalainen Niilo pohdiskeli oppimista ja totesi, että käytännöllinen opetus herättää mielenkiinnon. Myös se, että opetetaan kokonaisuuksia on tärkeää. Eikä opeteta liian nopeasti, eikä liian paljon kerralla.
Kaapo muistutti vielä, että koulussa olisi oltava jotain, mikä kiinnostaa oppilaita.
”Meidän koulussa ei ole hirveästi ongelmia oppilaiden sosiaalisessa kanssakäymisessä, koska jokaisella oppilaalla on aika hyvät välit opettajien kanssa. Erityisesti oman luokanopettajan kanssa, koska sama opettaja on ollut 1.lkasta lähtien ja opettanut sosiaalisuutta ja erilaisuutta”, totesi 7. luokkalainen Lisa.
8. luokkalaiset muistuttivat, että pieni luokka ja sama porukka koko peruskoulun ajan on hyvä asia oppimisen ja hyvinvoinnin kannalta. Silloin esimerkiksi opetus on vuorovaikutteista. Tuttu ja turvallinen opettaja on myös tärkeä seikka: häneltä voi kysyä asioista ja puhua myös omista asioista.
9. luokkalaiset olivat sitä mieltä, että poissaoloihin pitäisi tarttua rivakasti, ja niihin pitäisi siis vanhempien tartuttua. Se on heidän mielestään vastuun kantamista koulusta.
EDUSKUNTA TÄYTTYI NUORISOSTA
Nuorten parlamenttiin osallistui 350 yläkoululaista 150 eri koulusta ympäri Suomen. Oppilasedustajanuoret pääsivät esittämään omia ajankohtaisia kysymyksiään ministereille.
Ajankohtaisia aiheita istunnossa olivat esimerkiksi vape, eli sähkötupakka, josta Kalle Jeffery Hatanpään koulusta esitti kysymyksen.
”En voi suositella kenellekään vapen käyttöä”, sanoi sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn- Laasonen. Aiheesta järjestettiin äänestys, ja äänin 169-28 olivat nuoret sitä mieltä, että sähkötupakan hallussapito tulisi kieltää alle 18-vuotiailta.
Esille nousi myös, mitä Suomi ja EU voisivat tehdä, että vaateteollisuudesta tulisi vastuullisempaa. Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen mukaan EU:ssa on parhaillaan mietintää siitä, pystyttäisiinkö tällaiseen halpatuontiin puuttua. Mykkänen toteaa myös, että netissä tapahtuvien ostosten tavaroita palautetaan suurissa määrin, eli myös kuluttaja voi vaikuttaa asiaan tekemällä harkiten ostoksia.
Oppilaiden tekemissä kysymyksissä nousivat puheeksi myös Suomen velkatilanne ja leikkaukset, sotien aiheuttama huoli, nuorten liikunta, mielenterveys ja terapiatakuu.
MIKÄ ON NUORTEN PARLAMENTTI?
Nuorten parlamenttiin lähtee koulusta yhdestä kolmeen oppilasta edustamaan kouluaan sekä tutustumaan parlamenttiin. Oppilasedustajat pääsevät tutustumaan yhteen valiokuntaan sekä esittämään kysymyksiä. Oppilasedustaja voi myös esittää kysymyksen täysistunnossa. Toimittajaoppilas pääsee tutustumaan parlamenttiin journalistin näkökulmasta. Vaikka vain muutama oppilas kouluista lähtee tapahtumaan, valmistaudutaan kouluissa ennen tapahtumaa koko koulun oppilaiden voimin. Luokissa voidaan käydä esimerkiksi läpi asioita liittyen eri valiokuntiin.
Nuorten parlamentti on ollut lähes jokavuotinen tapa, mutta koronapandemian vuoksi sitä on peruttu muutamina vuosina.
Ensimmäisen kerran Nuorten parlamentti järjestettiin vuonna 1998.
– toimittajaoppilas Pihla Tuomikallio, 9. lk
